Arvon kynäilyä

09.05.2018

Edustuksen harvinaisen voitokas alkukausi on saanut joukkueen kirjeenvaihtajan, luomulomittaja Arvo P:n, sulkakynän viuhumaan. Alla kahden ensimmäisen ottelun raportit ja tunnelmat. Tänään Edustus matkaa Orivedelle Tuiskun vieraaksi jatkamaan siitä, mihin viime pelissä jäätiin.

"Mitä kertoisin hälle, jota kiire pakottaa, jolla joka paikkaa kolottaa ja paine ahdistaa? Minä ohjaisinko etelään, kuin lintu lentämään? Vai turvautumaan pilleriin, niin käänteen tekevään?.." Näin laulaa muuan populäärikulttuurillinen henkilö. Toki artisti tarjoaa hetkeä myöhemmin runossaan vastauksen kaikkiin pulmiin, mutta allekirjoittanut ei malttanut odottaa vastausta, vaan huristi Malediiveille infon kultasiivin, etsimään itseään viime kauden suurten pettymysten ja vaikeuksien jälkeen: Tekeekö Santeri tällä kaudella maalia edes metrin päästä maaliviivasta? Varaako Pasi noususaunan taas kerran liian aikaisin? Tekeekö Timo enemmän, kuin yhden maalin? Onko Hovin terassi kesäisin pelin jälkeen auki? Kai Turvan kioskista saa vielä tällä kaudella makkaraa?

Löysin itseni syvältä Intian valtameren pienten saarten uumenista paikallisilta Jazz-karnevaaleilta, kun paikallinen Pablos niminen herrasmies juoksi luokseni ja alkoi horisemaan divehin paksulla murteella: "Ah Arvo! Lupasin löytää sinut ennen seuraavaa auringonnousua! Kuulitko jo! Lave on aloittanut kautensa kahdella voitolla... Arvo, sinun on mentävä takaisin, you must go back!" En voinut viivästyttää lähtöäni hetkeäkään, tästä mysteeristä piti ottaa selvää ja selvittää, oliko taru totta...

Hervannan poliisiopiston viereisellä Nesteellä tapasin itsenimetyn kapteenin, Harri Majurin, kenen kanssa kävimme läpi alkukauden tapahtumat: Kauden ensimmäisessä pelissä vastaan asettui PJK2, pelaajat eivät paikkakuntaa, eivätkä kenttää muistaneet ennalta, mutta auton kaartaessa paikallisen pubin ohi, Mika Valtteri "Fertsu" Raittinen hihkaisi innoissaan "Ollaanhan me täällä pelattu!" Ennen peliä oli mukava huomata, kuinka joukkueessa oli pysynyt monia samoja naamoja ja tällä kertaa oltiin saatu Koivuniemen Juuso ja Hätösen Heikkikin pelaavaan kokoonpanoon heti alusta lähtien mukaan. Hessu siinä kopissa vähän opetti poikia avaamaan banaaneja "No en mä nyt tällä viitti näyttää ku on liian kypsä, mut raa'alla tällä vois tehdä näin", kaikki nyökyttivät kuin olisivat ymmärtäneet.

Pelihän alkoi jokseenkin tasaväkisissä merkeissä, LaVe ehkä jokseenkin hallitsi palloa ja sai luotua paikkoja, mutta myös PJK pääsi muutamaan otteeseen luomaan muutaman hyvän paikan. Lopulta pallon päätyessä PJK-maalivahdin jalkaan päätti Santeri Saarinen parkkeerata tuon ah niin kiinteän, mutta koko talven levänneen, ahterinsa pallon eteen juuri, maalivahdin potkaistessa palloa ja näin kimmottamalla Laven johtoon. "Näit tulee viel kauden aikana monta lisää" uhosi Santeri kävellessään keskiympyrään. Seuraavaksi olikin vastustajan vuoro rokottaa, kun laven puolustuksen passaillesa PJK:n pelaaja pääsi n. 20 metristä vetämään tuiman kääntölaukauksen aivan tolpan juureen "En ois varmaan ittekkään saanut kiinni" totesi Vesa Karjalainen vaihtopenkillä. Toiselle puolikkaalle lähdettäessä LaVella oli luotto omaan tekemiseen, ensimmäinen puolikas oli osoittanut sen, että voitto olisi ihan omissä käsissä. Pienellä onnenkantamoisella LaVe pääsikin johtoon, kun Severi Saarinen nousi laidasta ja yritti syöttää takaviistoon 16-alueella, mutta pallo kimposi PJK pelaajasta maaliin. Seuraava maali tulikin hetkeä myöhemmin, kun LaVen kaunispoika Severi viimeisteli illan toisen maalinsa, pieni siirto sivuun ja veto "takayläseen". Pääsipä vielä Heikkilän Tatukin maalin makuun, kun karkasi irtopalloon vaparin jälkeen, kuin mummo mandariinitiskille ja siirsi Laven jo 4-1 johtoon. Loppu olikin pikku pelailua ja vastustajakin iski vielä yhden maalin, mutta 4-2:ta lähemmäs eivät päässeet. Lave juhli lähes historiallista kauden ensimmäisen pelin voittoa... Joojoo, kohta Hämeen-Sanomien tekstaripalstalta saadaan varmaan lukea useita viestejä nimimerkeiltä: "Kura", "Kanki", "Nasu", "Kinuski" ja "Pasi", kuinka "kultainen sukupolvi voitti 10 ekaa peliänsä useiden kausien ajan vuosia sitten".

Siemailin Nesteen karvaan, mutta jokseenkin, pitkän matkan jälkeen, lohduttavan makuista Juhla Mokkaa. Samalla kuuntelin ja katselin, kuinka kapteeni Majuri hyppäsi selostamaan suu vaahdossa kauden toisen ottelun tapahtumia: Lähtökohdat olivat haastavat, maalivahti oli hukassa, jossain. Mutikaiselle iski ramppikuume ennen peliä ja peruutti osallistumisensa, vain tunteja ennen ottelua. Edellisessä pelissä polven satuttanut Lassi paranteli edelleen kasvukipujansa, sekä myös edellisessä pelissä takareitensä satuttanut Hätönen oli jäänyt kokoonpanosta sivuun. Timo Lehtonenkin oli jäänyt myymään mattoa Hyvinkäälle, joten hänkään ei kauttansa avaisi. Kalli Reunasella taisi olla jotkin sukujuhlat, kun ei peliin saapunut. Pukukopissa joku paikallinen öykkäri oli jättänyt pönttöön myyrän perheineen majailemaan muutamaksi päiväksi, oli kiva käydä toteamassa. Ainiin ja suihkuista ei tullut vettä, mutta pieniä takaiskujahan nämä. "Olipa pelaajilla sitten ripuli tai rapuli, meillä on aina hyvä jengi kasassa" tuhisi täksi kaudeksi joukkueenjohtajaksi tullut Salla Nuorteva. Voi kuinka oikeassa Salla olikaan... Joukkueessa kuulemma pitää aina yksi Hessu olla, joten tällä kertaa saimme lainasopparilla tekijämiehen, Viitasen Heikin maaliin.

Ottelua ei kauhean pitkälti voi kuvailla: TaPa iski kulmasta ensimmäisen maalin 13min pelin jälkeen. Heti seuraava hyökkäys ja Seppe iski takaapäin tulevasta rajaheitosta volleyn TaPan maalin takanurkkaan, kukaan ei voinut mitään. 10 min tästä, Seppe ja volley takanurkkaan... Ei sillekkään kukaan mitään voi, on se hurja. Pari minuuttia edellisestä ja irtopallo mihin veska tulee vastaan ja Seppe tuikkaa pallon maalivahdin yli maaliin... Ei voi mitään. Ja muutama minuutti tästä, keskityspallo laidasta ja kuntopiikin huipulla oleva Huostilan Tommi ohjaa maalin edustalta 4-1. Tämän jälkeen kentän surullinen kunto otettiin huomioon ja peli oli yhtä roiskimista. TaPa kyllä hallitsi peliä, muttei juurikaan päässyt paikoille ja nekin vähäiset paikat sai Hessu maalissa hoidettua tyylipuhtaasti. Ruma peli, hieno voitto.

Nyt kun allekirjoittanut on saatettu ajantasalle alkukauden tapahtumista, täytyykin varmaan lähteä katsomaan pelejä paikan päälle. Puristan vielä jämäkästi kapteeni Majurin kättä. Mies on lähdössä kuulemma nappis ostoksille, vasta ensimmäiset nappulat tässä kuussa kuulemma...

Seuraava peli Tuiskua vastaan vieraissa keskiviikkona 9.5. Jäädään jännityksellä odottamaan, mitä siellä on tarjolla. Toivottavasti edes kahvikupponen ja makkara poikineen...

- Arvo Penaali
TaustaTenori